Tiiviysmittaus sertifioidulla ammattitaidolla

Mitä on tiiviysmittaus?

Rakenteiden läpi ja liitoksien kautta vuotava ilma, eli vuotoilma, vaikuttaa merkittävästi rakennuksen terveyteen ja energian kulututukseen. Terveellisen asumisen ja energiatehokkaan kodin rakenteet ovat ilmatiiviit ja varmistettu tiiviysmittauksella.

Nykyisillä lämmöneristepaksuuksilla ilmatiiviydestä huolehtiminen on merkittävimpiä ja edullisimpia keinoja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Ilmatiiveyteen päästään hyvin suunnitelluilla rakenteilla ja huolellisella rakennustyöllä. Hallitsematon vuotoilma lisää energiankulutusta ja aiheuttaa vetoa. Vedon tunteen ja energianhävikin lisäksi ilmavuodot aiheuttavat riskin epäpuhtauksien, kuten mikrobien, radonin, eristeiden mikrokuitujen yms. kulkeutumisesta sisätiloihin. Ilmavuodot mahdollistavat kostean sisäilman vuotamisen eristeisiin, ja näin ollen aiheuttavat myös kosteus- ja homevaurion riskin.

Rakennuksen ilmatiiveyttä voidaan mitata erityislaitteistolla. Mittauksessa aikaansaadaan paine-ero sisä- ja ulkotilojen välille ja laitteistolla saadaan tulokseksi ilmatiiviysluku, eli n50-luku. Se kertoo kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuuden verran ilmaa vuotaa rakenteiden läpi. Ilmatiiviysluvun yksikkö on 1/h (”kertaa tunnissa”). Mitä pienempi ilmatiiviysluku on, sitä tiiviimpi talo on. Hyvä tavoitearvo ilmatiiviysluvulle on 1,0 1/h tai sitä pienempi. Passiivitaloissa tavoitellaan arvoa 0,6 1/h tai sitä pienempää arvoa. Normaalilla rakentamisella ilmatiiviysluku on noin 4,0 1/h, mutta se saattaa olla paljon suurempikin.

Miten säästän energiaa?

Pientaloissa laskennallinen kokonaisenergiankulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista q50-luvun kokonaisyksikön lisäystä kohti. Se voi kuulostaa pieneltä, mutta jos asiaa tarkastellaan pelkästään ilmavuotoihin kuluvan energian osalta, niin huomataan että esim. yhden q50 kokonaisyksikön pudotus vähentää vuotoilman lämmitykseen kuluvan energian määrää useilla kymmenillä prosenteilla. Tämä suhteutettuna Turun alueen lämmitystarvelukuun tarkoittaa pelkästään vuotoilman lämmitykseen kuluvan energiamäärän laskua useilla sadoilla kWh:lla vuodessa keskiverto- omakotitalossa. Huomaa, että tämä säästö näkyy heti energiankulutuksessasi. Sen lisäksi talosi rakenteiden kuormitus vähenee, koska kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin pysähtyy vuotokohtien korjaamisen myötä ja näin ollen pitkäaikainen kosteusrasitus ja homeriski poistuvat tältä osin. Ilmatiiviysmittausraporttimme sisältää energiansäästölaskelmat juuri sinun talollesi. Selvitämme vuotokohdat ja saat uusintamittaukset kun olet tehnyt tarvittavat korjaustoimenpiteet vuotokohdille. Raporttimme sisältää myös korjausehdotukset vuotokohtien paikkaamiseen.

Tiiviysmittauksen kulku mitattavassa kohteessa

Omakotitaloissa tiiveysmittaus suoritetaan koko ilmanpitävän vaipan osalta. Yleensä mitattavaan tilaan kuuluvat kaikki lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat sekä tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Tiiviysmittauksessa rakennuksen vaipan ilmatiiviys mitataan painekokeella ulko-oviaukkoon tilapäisesti asennettavan Blowerdoor-laitteiston avulla. Mittaus suoritetaan standardin EN 13829 mukaisesti. Puhaltimen avulla luodaan rakennukseen joko ali- tai ylipaine tarkoituksen mukaan. Standardin mukainen ilmavuotoluku saadaan, kun rakennuksen sisä- ja ulkoilman välillä on 50 pascalin paine-ero. Tietokoneohjelma laskee ilmamäärän, joka kulkeutuu paine-eron johdosta vuotoreittien kautta rakenteen läpi. Mittauksesta saatu tulos ilmoitetaan ilmanvuotolukuna, q50 [m3/(h m2)]. Tulos ilmaisee, kuinka monta kuutiota ilmaa rakennuksen vaipasta virtaa tunnin aikana yhden neliön kokoisen alan läpi, kun sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on 50 pascalia. Ilmanvuotoluvun mittauksesta toimitetaan aina kirjallinen raportti.